Rakennushankkeen hiilijalanjälkeä ei kannata tarkastella vasta silloin, kun suunnitelmat ovat valmiit. Jos raja-arvo ylittyy hankkeen loppuvaiheessa, parhaat keinot vaikuttaa materiaaleihin, rakenteisiin ja toteutukseen voivat olla jo käytetty.
Raja-arvo on suunnittelun ohjausväline
Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista tuli voimaan 9.1.2026. Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain, ja niiden alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Käytännössä vaatimus kannattaa kuitenkin ottaa mukaan jo hankkeen tavoitteisiin ja ensimmäisiin suunnitteluratkaisuihin.
Ilmastoselvitys kattaa rakennustuotteiden valmistuksen lisäksi muun muassa kuljetukset, työmaatoiminnot, rakennuksen energiankäytön, tuotteiden vaihdot sekä elinkaaren loppuvaiheet. Yksittäisen materiaalin päästökerroin on siis vain yksi osa kokonaisuutta. Tarvitaan ajantasainen kuva siitä, mitä rakennetaan, kuinka paljon ja millaisilla ratkaisuilla.
Hiilijalanjälkeä ei pienennetä raportissa. Se pienennetään niissä päätöksissä, jotka raporttiin päätyvät.
Laskenta kaatuu harvoin laskukaavaan
Useimmiten haaste löytyy lähtötiedoista. Määräluetteloissa sama materiaali voi esiintyä eri nimillä, yksiköt voivat vaihdella ja osa riveistä voi olla liian yleisellä tasolla. Suunnitelmien tarkentuessa myös määrät ja tuotteet muuttuvat. Jos laskenta tehdään irrallisena kertatyönä, hankkeen todellinen tilanne ja laskennan tulos erkanevat helposti toisistaan.
Kansallinen CO2data-palvelu tarjoaa yhdenmukaisen perustan laskennalle ja sisältää yleisluontoisia tietoja rakennustuotteista, kuljetuksista, työmaatoiminnoista, energiasta ja elinkaaren loppuvaiheista. Se ei kuitenkaan sisällä jokaista kaupallista tuotetta. Siksi hankkeessa on ratkaistava myös se, milloin käytetään kansallisen tietokannan tietoa ja milloin laskentaa tarkennetaan hyväksyttävillä tuotekohtaisilla ympäristötiedoilla.
Viisi yleistä hiilidatan pullonkaulaa
- Laskenta aloitetaan liian myöhäänKun materiaalit ja rakenneratkaisut on jo lukittu, tulos kertoo tilanteen mutta ei enää ohjaa sitä tehokkaasti.
- Määräluettelon nimikkeet eivät kohtaa päästötietojaVapaat tekstit, lyhenteet ja hankekohtaiset nimikkeet vaativat tunnistamista, tarkistamista ja oikean materiaalin valintaa.
- Puuttuvat tiedot peitetään oletuksiinOletuksia tarvitaan, mutta niiden pitää olla näkyviä. Muuten epävarmuus voi näyttää laskennassa tarkemmalta kuin se todellisuudessa on.
- Kuljetukset ja työmaa jäävät irrallisiksiMateriaalilaskenta ei yksin kuvaa koko elinkaarta. Myös kuljetusmatkat, massat, kalusto, energia ja työmaatoiminnot tarvitsevat oman tietovirran.
- Tulosta ei käytetä vaihtoehtojen vertailuunYksi kokonaisluku ei vielä kerro, mikä ratkaisu kannattaa vaihtaa. Päätöksenteko tarvitsee päästöryhmät, suurimmat materiaalit ja vertailukelpoiset vaihtoehdot.
Näin Hiililoikkarit tekee työstä hallittavaa
Aloitamme määrittelemällä laskennan tavoitteen, rajauksen ja oikean ajankohdan. Sen jälkeen kokoamme hankkeen saatavilla olevat lähtötiedot ja tunnistamme, mitä vielä puuttuu. Näin laskenta ei pysäytä hanketta, vaan tarkentuu suunnittelun mukana.
HIILIS-ohjelmistoon voidaan tuoda määräluetteloita, joiden rivejä ohjelma tunnistaa ja kohdistaa materiaalitietoon. Epävarmat tai tunnistamatta jääneet rivit nostetaan käyttäjän tarkistettaviksi, jolloin lopullinen kohdistus säilyy ihmisen hallinnassa. Laskentaan voidaan lisätä myös kuljetuksia, ja dashboard sekä raportit näyttävät kokonaispäästöt, päästöryhmät ja suurimmat materiaalit havainnollisesti.
Ohjelmiston rinnalla asiantuntijamme auttavat tulkitsemaan tuloksia, arvioimaan oletuksia ja vertailemaan vaihtoehtoja. Tarvittaessa hoidamme laskennan kokonaisuutena lähtötiedoista ilmastoselvitykseen. Tilaaja saa samalla näkyvyyden siihen, mistä tulos muodostuu ja millä päätöksillä siihen voidaan vaikuttaa.
Mitä tilaaja saa käytännössä?
Hyvin järjestetty hiilidata vähentää viime hetken yllätyksiä. Kun määrät, materiaalikohdistukset ja laskennan versiot ovat hallinnassa, hankkeen osapuolet voivat keskustella samoista luvuista. Samalla vaihtoehtojen vertailu nopeutuu ja päästövähennykset voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisessä laskennassa. Tärkeintä on aloittaa riittävän aikaisin, tehdä epävarmuudet näkyviksi ja sopia, miten tiedot päivittyvät hankkeen edetessä. Ensimmäinen askel voi olla niinkin yksinkertainen kuin määräluettelon läpikäynti yhdessä.