Tie, katu, puisto, rata tai silta ei synny yhdestä materiaalista eikä yhdellä työvaiheella. Infrarakentamisen päästölaskenta kokoaa yhteen hankkeen määrät, materiaalien valmistuksen, kuljetukset, työmaatoiminnot ja käyttöjakson aikana suunnitellut uusimiset. Lopputuloksena on läpinäkyvä kuva siitä, missä päästöt syntyvät ja mihin kannattaa vaikuttaa.
Miksi yhteinen arviointimenetelmä tarvitaan?
Väylävirasto julkaisi vuonna 2023 infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän yhdenmukaistamaan hankkeiden ilmastovaikutusten laskentaa. Menetelmä soveltuu väylä- ja kaupunkirakentamiseen sekä muuhun rakennetun ympäristön infraan: uudis- ja perusparannushankkeisiin, rakenne- ja hankeosien vaihtoehtotarkasteluihin sekä hankearvioinnin tueksi.
Yhtenäinen rajaus tekee eri ratkaisujen tuloksista vertailukelpoisempia. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa suurimmat päästölähteet, asettaa tavoitteita ja vertailla vaihtoehtoja jo suunnitteluvaiheessa. Vaikka infrarakentamisen päästölaskenta ei ole yleisesti lakisääteistä, Väyläviraston vuoden 2026 esiselvitysohjeessa menetelmän mukaista laskentaa edellytetään hankearvioinnin sisältävissä hankkeissa.
Päästölaskennan arvo syntyy silloin, kun tulos ohjaa materiaalien, kuljetusten ja toteutustavan valintaa.
Mitä laskentaan vähintään sisältyy?
Väyläviraston menetelmässä tarkastellaan vähintään materiaalien ja tuotteiden valmistusta (A1–A3), kuljetuksia työmaalle (A4), rakentamista ja asentamista (A5) sekä käyttöjakson aikana suunniteltuja rakennustuotteiden vaihtoja (B4). Vaihtoihin sisältyvät uusien materiaalien lisäksi niihin liittyvät kuljetukset ja työmaatoiminnot sekä poistettavan rakenteen purkaminen, kuljetus ja jätteenkäsittely.
Arviointiin kuuluvat esimerkiksi maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, vesihuoltojärjestelmät sekä sillat ja muut rakennustekniset osat menetelmän rajausten mukaisesti. Perusparannushankkeessa huomioidaan myös purettavien rakenteiden vaatimat työt ja kuljetukset.
50 vuoden käyttöjakso tekee vertailusta reilua
Infrakohde arvioidaan lähtökohtaisesti 50 vuoden käyttöjaksolle. Jos esimerkiksi päällyste joudutaan uusimaan jakson aikana, sen materiaalit, työt, kuljetukset ja jätteenkäsittely lasketaan mukaan suunniteltujen uusimiskertojen mukaisesti. Käyttövaiheen päästöt raportoidaan myös keskimääräisenä vuotuisena arvona.
Siltojen ja muiden pitkäikäisten kohteiden erityispiirteitä voidaan tarkastella lisäksi 100 vuoden käyttöjaksolla. Olennaista on, että käytetyt käyttöiät, oletukset ja rajaukset dokumentoidaan. Ilman niitä sama kokonaisluku voi tarkoittaa kahdessa laskelmassa aivan eri asiaa.
Mitä tietoja laskenta tarvitsee?
- Panoskohtaiset määrätMääräluettelo kertoo materiaalit, tuotteet ja työsuoritteet sekä niiden määrät ja yksiköt. Suunnittelutason tarkkuus määrittää myös laskennan tarkkuuden.
- Materiaalien päästökertoimetEnsisijainen yhdenmukainen tietolähde on kansallinen infrarakentamisen CO2data-päästötietokanta. Tuotteiden ollessa selvillä voidaan käyttää myös asianmukaisia tuotekohtaisia ympäristöselosteita.
- KuljetustiedotMateriaalien massa, kuljetusmatka ja kuljetuskalusto vaikuttavat A4-vaiheen tulokseen. Oletetut ja todelliset kuljetukset on erotettava toisistaan.
- TyömaatoiminnotTyökoneet, polttoaineet, räjäytykset, energia ja työsuoritteet muodostavat A5-vaiheen. Suunnitteluvaiheessa käytetään arvioita, toteumavaiheessa tietoja voidaan tarkentaa.
- Käyttöiät, oletukset ja rajauksetRaportissa esitetään laskennassa käytetyt määrät, kertoimet, työkalu sekä kaikki tulokseen vaikuttavat valinnat. Näin laskenta säilyy jäljitettävänä.
CO2data antaa yhteisen tietopohjan
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä infrarakentamisen päästötietokanta sisältää yli tuhat tuotetta ja palvelua. Mukana on muun muassa kiviaineksia, betoni- ja metallituotteita, putkia, asfaltteja, uusiomateriaaleja, polttoaineita, kuljetuksia, työkoneita, räjäytyksiä ja työsuoritteita. Tietokanta on avoin ja maksuton, ja sitä ylläpidetään Väyläviraston toimeksiannosta.
Tiedot ovat tyypillisiä suomalaisia keskiarvoja, eivät yksittäisten kaupallisten tuotteiden tietoja. Tämä on tärkeä ero: geneerinen kerroin tekee varhaisesta laskennasta ja vaihtoehtojen vertailusta mahdollista, mutta hankkeen tarkentuessa tuotekohtainen tieto voi muuttaa tulosta. Lähde ja valintaperuste on siksi aina tuotava raportissa näkyviin.
Miten HIILIS ottaa infralaskennasta kopin?
HIILIS tekee raskaimmasta työvaiheesta hallittavan: määräluettelo voidaan tuoda ohjelmistoon mm. XLSX- tai CSV-muodossa, minkä jälkeen rivit tunnistetaan ja yhdistetään materiaalikantaan. Tunnistamatta jääneet tai epävarmat rivit nostetaan käyttäjän tarkistettaviksi. Näin automaatio nopeuttaa työtä, mutta asiantuntija säilyttää päätösvallan materiaalikohdistuksissa.
Kuljetukset voidaan liittää laskentaan matkan, massan ja kuljetusvaihtoehdon perusteella. Dashboard näyttää kokonaispäästöt, päästöryhmät ja suurimmat materiaalit, jolloin tulos muuttuu nopeasti ymmärrettäväksi. Projektikohtainen raportti kokoaa laskennan tiedot jatkokäsittelyä ja päätöksentekoa varten.
Hiililoikkarit täydentää työkalun asiantuntijatyöllä
Kaikkea ei ratkaista rivien automaattisella kohdistamisella. Hiililoikkarit auttaa määrittelemään laskennan tavoitteen, toiminnallisen vastaavuuden, arviointijakson ja rajaukset Väyläviraston menetelmän mukaisesti. Tarkistamme määräluettelon kattavuuden, valitsemme perustellut päästökertoimet ja täydennämme laskentaa työmaatoiminnoilla, käyttöi’illä sekä hankekohtaisilla oletuksilla.
Vaihtoehtotarkasteluissa emme jää kokonaislukuun. Selvitämme, syntyykö suurin vaikutus massamääristä, sideaineista, teräksestä, kuljetusmatkoista, työmenetelmistä vai uusimistarpeesta. Sen jälkeen voidaan vertailla teknisesti toimivia ratkaisuja samalla rajauksella ja kohdistaa vähennystoimet sinne, missä niillä on todellista vaikutusta.
Laskenta kannattaa aloittaa ennen kuin ratkaisut lukitaan
Varhaisessa suunnitteluvaiheessa määrät ovat arvioita, mutta vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmillaan. Myöhemmin tiedot tarkentuvat, mutta vaihtoehtoja on vähemmän. Siksi toimiva prosessi ei ole yksi lopullinen laskelma, vaan tarkentuva ketju: ensimmäinen vertailu, suunnitteluratkaisujen päivitys ja lopulta toteutusta vastaava raportti.
HIILIS pitää määrät, materiaalikohdistukset, kuljetukset ja tulokset samassa projektissa. Hiililoikkareiden asiantuntijat varmistavat, että laskenta vastaa menetelmää ja että tuloksesta syntyy päätöksiä. Näin Väyläviraston arviointimenetelmästä tulee käytännön työkalu vähähiilisempään infraan.